19.1.2024 Helsingin Sanomat julkaisivat artikkelin, jossa kerrotaan, että mielenterveysongelmista on tullut Kelan kertoman mukaan suurin sairauspoissaolojen syy. Artikkelin mukaan reilut 100 000 suomalaista sai Kelan maksamaa sairauspäivärahaa mielenterveydellisten ongelmien vuoksi. Määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2000 jälkeen, kasvu liittyy erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin.

Yleensä ahdistukselle on jokin syy, vaikka ahdistuneisuushäiriön tarkkoja syitä ei tunnetakaan. Syitä voidaan kuitenkin tarkastella, yksilötasolla ahdistuneisuuteen voivat vaikuttaa monet tekijät kuten erilaiset stressitekijät, temperamentti, rasitustekijät, tai esimerkiksi erilaiset vaikeat kokemukset elämässä. Lisäksi ahdistuneisuuteen voivat vaikuttaa erilaiset yhteiskunnalliset tekijät, huolet ja epävarmuudet. Ympäröivä yhteiskunta ja kulttuuri myös valitettavasti ihannoivat suorittavaa elämäntapaa.

Tässä kohtaa on hyvä myös muistaa, että työuupumus ei ole virallinen diagnoosi ja työuupumuksen diagnoosiksi voidaan kirjata esimerkiksi ahdistuneisuushäiriö.

Kelan 30.3.2023 julkaistun artikkelin mukaan kuntoutuspyskoterapian saajien määrä on liki viisinkertaistunut vuodesta 2011.

Miten työpaikoilla tulisi reagoida asiaan?

Ensinnäkin on hyvä muistaa, että ahdistuneisuus ja mielenterveyden haasteet sysätään liian usein yksilön ongelmaksi tai hoidettavaksi, tai niiden ajatellaan johtuvan yksilöllisistä syistä. Mielenterveyden haasteiden kehittyminen on kuitenkin usein useamman eri asian summa. Monet tekijät vaikuttavat siihen miksi joku uupuu ja toinen ei.

Työperäistä ahdistuneisuutta tai mielenterveyden oireilua ei korjata vain ohjaamalla yksilö työterveyteen ja hoitamalla työperäistä uupumusta tai ahdistuneisuutta työterveydessä. Eivätkä mielenterveyden haasteet korjaannu pelkästään sairaslomalla, jos oireiden aiheuttajiin ei päästä käsiksi. Varhainen tukeminen, mielenterveystaidot ja yksilöiden tukeminen ovat tärkeitä, mutta on myös tärkeää, että ympäristö tukee hyvinvointia, työkykyä ja edistää mielen hyvinvointia ilmapiiriltään. On vaikea yksilönä uida vastavirtaan ja ennalta ehkäistä ja helpottaa työuupumsta itse, jos työympäristö ei tue kulttuuriltaan ja ilmapiiriltään psyykkistä hyvinvointia.

Työperäisen ahdistuneisuuden ja työuupumuksen ennalta ehkäisyssä on tärkeää huomioida työyhteisössä mm. seuraavia tekijöitä:

1. Psykologisesti turvallinen työyhteisö sekä psykossosiaaliset työyhteisötaidot
2. Varhaisen keskustelutuen mahdollisuus
3. Selkeät työn tehtävät ja tavoitteet
4. Lähijohtamistaidot osana turvallista työyhteisöä
5. Omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistaminen
6. Itsenä sekä oman jaksamisen johtamisen taidot
7. Helposti saavutettava tuki